sclerotinia borealis -sienen merkitys nurmiheinien talvehtimisen heikentäjänä helsingin yliopiston koetilalla inarin muddusniemessä vuosina 1950-65 ii. viljelytekniikan vaikutus nurmen talvehtimiseen

Clicks: 149
ID: 241666
1972
Article Quality & Performance Metrics
Overall Quality
Not rated
Combines reader engagement with the AI quality analysis. This article has not been analysed, so there is no overall score — reader engagement is measured and shown alongside.
AI Quality Assessment
Not analyzed
Readership in this journal
Popular

Ranked #103 of 141 articles by views in The American journal of clinical nutrition

Most read Least read

Bar heights use a square-root scale. Only the 120 most-read articles are drawn; the journal has 141 in total.

Mint this article as an NFT
Not yet minted

Create a permanent, verifiable on-chain record of this article on the Scimatic Network. The NFT is held in your Journament account, and you can withdraw it to your own wallet at any time.

5 SUSD one-off · no wallet required
Abstract
Tutkimuksessa tarkasteltiin viljelytekniikan vaikutusta nurmen talvehtimiseen ja S. borealis-sienen esiintymisrunsauteen Helsingin yliopiston koetilalla Inarin Muddusniemessä vuosina 1957—65. Kesäkuulla tai heinäkuun alkupuolella kylvetty nurmi talvehti parhaiten ja antoi suurimmat kuiva-ainesadot. Elokuulla kylvetyssä nurmessa esiintyi runsaasti S. borealista ja sen sato jäi alhaiseksi. Oraiden kehittymisen kannalta epäedullisissa sääolosuhteissa suojaviljan käyttö paransi S. borealis-sienelle alttiiden heinälajien talvehtimista ja satoa 1957/58. Oraiden typpilannoitus nopeutti timoteinurmen kehittymistä ja vähensi S. borealisen aiheuttamia vaurioita sekä kohotti 1. vuoden heinäsatoa. Paras vaikutus sillä oli myöhään kylvetyllä nurmella. Suotuisissa kasvuolosuhteissa 1961 runsas typpilannoitus rehevöitti aikaisin kylvettyjä oraita liikaa ja lisäsi lumihomeen (F. nivale) esiintymistä. Kvintotseenikäsittely paransi ratkaisevasti nurmen talvehtimista. Silloin kun S. borealista esiintyi erittäin runsaasti, kuten 1960/61 kvintotseeni ei täysin suojannut timoteikasvustoja, vaan esim. kylvöaikojen väliset talvehtimiserot olivat edelleen nähtävissä. Samoin 1956/57 eri heinälajien väliset kestävyyserot olivat havaittavissa kvintotseenikäsittelystä huolimatta. Fungisidikäsittely antoi merkitsevän sadonlisäyksen vielä 2. vuoden timoteinurmessa vuonna 1965.
Reference Key
nissinen1972agriculturalsclerotinia Use this key to autocite in the manuscript while using SciMatic Manuscript Manager or Thesis Manager
Authors ;Oiva Nissinen;Arvi Salonen
Journal The American journal of clinical nutrition
Year 1972
DOI
DOI not found
URL
Keywords

Citations

No citations found. To add a citation, contact the admin at info@scimatic.org

No comments yet. Be the first to comment on this article.