lämpötilan ja poutajakson vaikutus jauhosavikan (chenopodium album l.) ja viljan väliseen kilpailuun
Clicks: 103
ID: 205326
1972
Article Quality & Performance Metrics
Overall Quality
Not rated
Combines reader engagement with the AI quality analysis. This
article has not been analysed, so there is no overall score —
reader engagement is measured and shown alongside.
Reader Engagement
Popular Article
32.0
/100
103 views
10 readers
AI Quality Assessment
Not analyzed
Readership in this journal
PopularRanked #119 of 141 articles by views in The American journal of clinical nutrition
Most read
Least read
Bar heights use a square-root scale. Only the 120 most-read articles are drawn; the journal has 141 in total.
Mint this article as an NFT
Not yet mintedCreate a permanent, verifiable on-chain record of this article on the Scimatic Network. The NFT is held in your Journament account, and you can withdraw it to your own wallet at any time.
5
SUSD
one-off · no wallet required
Abstract
Koe I. Tutkimukset, jotka koskivat keskenään kilpailevaa jauhosavikkaa ja kauraa osoittivat seuraavaa: 1. Jauhosavikka ja kaura kehittyivät huomattavasti nopeammin 24° kuin 12° C:ssa. Kumpikin laji tarvitsi 24° C:ssa alkukehitykseensä samat lämpötilasummat 2-lehtiasteelle saakka. Siitä eteenpäin kehittyäkseen jauhosavikka tarvitsi pienemmät lämpötilasummat kuin kaura. Lämpötilan ollessa 12° C kauran alkukehitykseen 2-lehtiasteelle saakka riitti pienempi lämpötilasumma kuin jauhosavikalle. Alhainen lämpötila hidasti enemmän jauhosavikan kuin kauran painon nousua. 2. Lajinsisäisen ja kauran kanssa tapahtuneen kilpailun vaikutuksessa jauhosavikan yksilönpainoon ei ilmennyt eroja. Kilpailu jauhosavikan kanssa pienensi kauran yksilönpainoa ja kokonaissatoa. 3. Jauhosavikan ja kauran puhtaat kasvustot tuottivat pinta-alayksiköltä lähes yhtäsuuret kuiva-ainesadot kuin näiden sekakasvusto. Jauhosavikan sato sekakasvustossa jäi pienemmäksi kuin kauran käsittäen keskimäärin 22.6 % kokonaissadosta. Koe II. Poutajakson vaikutusta keskenään kilpailevaan jauhosavikkaan ja vehnään selvittäneet tutkimukset osoittivat seuraavaa: 4. Poutajakso ei vaikuttanut jauhosavikkaan, mutta alensi vehnän yksilönpainoa ja kokonaissatoa sekä jauhosavikan ja vehnän sekakasvuston satoa. Vehnäsato pieneni voimakkaimmin, kun poutakausi sattui vehnän ollessa orasasteella. 5. Kilpailu jauhosavikan kanssa alensi vehnän yksilönpainoa ja kokonaissatoa. Jauhosavikan yksilönpainoa pienensi lajinsisäinen kilpailu enemmän kuin kilpailu vehnän kanssa. Jauhosavikan yksilönpaino lisääntyi kasvuaikana suhteellisesti enemmän kuin vehnän. Sen painonlisäys yksilöä kohti oli suurempi, vehnän taas pienempi seka- kuin puhtaassa kasvustossa. 6. Puhdas jauhosavikkakasvusto tuotti pienimmän ja vehnäkasvusto suurimman sadon pinta-alayksiköltä. Sekakasvuston sadosta jauhosavikan osuus oli keskimäärin 65.3 % ja vehnän 34.7 %. Vehnään nähden korkeampi valtauskerroin osoitti jauhosavikan tätä voimakkaammaksi kilpailijaksi.
| Reference Key |
ervi1972agriculturallmptilan
Use this key to autocite in the manuscript while using
SciMatic Manuscript Manager or Thesis Manager
|
|---|---|
| Authors | ;Leila-Riitta Erviö |
| Journal | The American journal of clinical nutrition |
| Year | 1972 |
| DOI |
DOI not found
|
| URL | |
| Keywords |
Citations
No citations found. To add a citation, contact the admin at info@scimatic.org
Comments
No comments yet. Be the first to comment on this article.